Iloinen uutinen

Olin töissä, matkalla työkohteeseen kun älykelloni värisi kertoen uudesta sähköpostiviestistä jonka aiheena oli ”valinta”. Ajoin auton välittömästi tienposkeen ja avasin viestin:

Hei,

Sinut on valittu opiskelijaksi hieronnan ammattitutkinnon koulutukseen (10.8.2020 – 28.5.2021) Kuortaneen Urheiluopistolle.

Spontaani ilon täyttämä karjaisu kantautui tienposkessa olleesta Transporterista varmasti melko kauas. Olin äärimmäisen iloinen saadessani tiedon opiskelupaikasta. Pitkäaikainen haaveeni alkaa siis konkretisoitumaan. Mitä kaikkea on tapahtunut ennen tätä viestiä, ja mitä oletan tapahtuvan tulevaisuudessa? Tahdon jakaa muutamia ajatuksia aiheen tiimoilta.

Haaveena hierojakoulu

Olen vuosia haaveillut hakevani hierojakouluun. Olosuhteet eivät ole siihen kuitenkaan antaneet mahdollisuutta – pääosin taloudellisista syistä. Noin vuosi takaperin kuulin mahdollisuudesta hakea työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea jos tietyt kriteerit täyttyvät. Tämä tieto kylvi mieleeni pienen ajatuksen siemenen. Aloin pohtimaan, että olisiko perheellisellä sittenkin mahdollisuuksia hypätä opiskelijaksi. Tarkkojen laskutoimitusten tuloksena totesin, että jos asuntolainat laitetaan vuodeksi jäähylle, perheen talous kestää 10kk kun vähän malttaa nipistää sieltä täältä. Pelkän taloudellisen aspektin lisäksi mielessä pyöri monta muutakin kysymystä.

Olisiko hierojaksi kouluttautuminen siltikään järkevää vaikka opiskeluaikainen talous olisi kunnossa? Koulutus on useamman tuhannen euron hintainen, joten huvikseen sitä ei kannata käydä. Hierojia on kolmetoista tusinassa ja jokaisessa pitäjässä varmasti tarjontaa. Miksi siis kouluttautua ammattiin jossa kilpailu on aivan valtava? Mikä erottaisi minut massasta? Miksi hankkia ammatti joka on fyysisesti erittäin raskas ja onko takeita että olisin alkuinnostuksen jälkeen edes enää kiinnostunut hieromaan työkseni?

Nämä oli kysymyksiä joita pohdin, mutta joihin minulla oli kuitenkin jo mielessäni vastaus valmiina.

Miljoona kysymystä

Suurin pohdinnan aihe tietysti on taloudellinen järkevyys niin opiskelun aikana, kuin sitten sen jälkeen. Niin suuresta kutsumuksesta ei ole kyse, että tahtoisin hierontaa harjoittaa ihan vaan hyvää hyvyyttäni.

Se että voiko hieronnalla elättää perheensä tässä elämänvaiheessa onkin oleellinen kysymys. Itselläni on tällähetkellä vakituinen työ josta ei ole tarkoitus missään nimessä luopua. Se avaa mahdollisuuksia kehittää hierontaa ja asiakaskunnan hankintaa hiljakseen ilman taloudellista riskiä. Toki se vaatii tiettyjä uhrauksia ajallisesti perheen näkökulmasta, mutta näistä ajankäytöllisistä jutuista ollaan jo vaimonkin kanssa keskusteltu ja todettu että aikaa saadaan järjestettyä kyllä.

Entäs se kilpailullinen aspekti? Kuten mainitsin, hierojia on todella paljon ja Seinäjoellakin toimiva hierojakoulu suoltaa vuosittain ison määrän tuoreita hierojia. Miten voisin erottua edukseni massasta?

Tahdon uskoa, että kiinnostukseni aihetta kohtaan ja aito halu kehittyä parhaaksi mahdolliseksi hierojaksi markkinoi ajan kanssa itseään ja puskaradio alkaa toimimaan sitä kautta. Olen perehtynyt paljon ihmisen anatomiaan ja hierontaan itsenäisesti jo kauan aikaa koska aihe on niin lähellä sydäntä. Tiedän että koulutuksen myötä kiinnostus aiheeseen lisääntyy entisestään. Vaikka luonteeltani en ole häävin itsevarma, on tämä sellainen asia jossa uhkun itsevarmuutta. Pitkäjänteisellä työllä ja ammattimaisella otteella asiakkaita ilmaantuu varmasti. Hintojen polkemisella en missään nimessä halua erottua massasta.

Työn fyysinen rasittavuus on asia johon en tietenkään pysty sanomaan mitään absoluuttista faktaa. Työn tekoon olen tottunut jo pienestä pitäen, enkä fyysisiä töitä ole ikinä karttanut. Uskonkin, että huoli työn raskaudesta on omalla kohdallani se viimeinen murehdittava asia. Ymmärrän toki ettei mistään autuaaksi tekevästä työstä ole kyse, enkä maalaile tulevaisuuden kuvia vaaleanpunaisella pensselillä. Hierojan työ on raskasta, mutta äärettömän palkitsevaa kun saa auttaa ja edistää toisten hyvinvointia.

Koulunpenkille

Opiskelupaikan saaminen ei ollut itestäänselvyys. Päätös siitä että aion koulutusta hakea, oli myös päätös siitä että haluan parasta mahdollista opetusta. Olen haastatellut useita hierojia, lukenut internetin kaikki sivut aiheesta hierojan ammatti ja hankkinut tietoa siitä mikä on oleellista itse ammattiin kouluttautumisessa. Jokainen taho ja lähde on enemmän tai vähemmän painottanut sitä, että opettajan ja opetuksen merkitys on hierojan ammatissa erittäin tärkeää. Selvitystyöni pohjalta oli myös selvää että Kuortaneen urheiluopisto on se paikka, mistä koulutusta näillä leveyspiireillä kannattaa hakea. Vaikka ajomatkaa itselläni kertyisi päivittäin yli 80km koulussa käymiseen, olin varma että haluan kouluun nimenomaan Kuortaneelle. Opetuksen laatuun panostaminen on siis ensisijaisen tärkeää. Laitoin hakupaperit vetämään alkuvuodesta ja jäin odottelemaan.

Viikonloppuna ei juuri treenailtu tätä kulmanojaa lukuunottamatta. Keskityttiin kaveriporukalla viihtymiseen perinteisen mökkiviikonlopun muodossa. 😀

Hakijoita kouluun oli lähes viisikymmentä ja aloituspaikkoja kuusitoista. Koska minulta löytyy arvokisamitaleja palkintokaapista suhteellisen vähän enkä harrasta kilpaurheilua, en uskonut olevani siellä hakijoiden kärkikastissa. Ennakko-odotukset olivat siis melko pienet kouluun pääsemisen osalta. Arvokisamitalien määrällä ei kuitenkaan oletettavasti ollut suurta merkitystä, koska kutsu kouluun tuli. Aloitus onkin jo parin kuukauden kuluttua joten homma etenee todella vauhdikkaasti!

Täytyy myös antaa tuhannet kiitokset työnantajalleni Virialle, että sain jäädä opintovapaalle!

Summa summaarum

Kuten kuvistakin näkyy, kirjoittelen tätä artikkelia parhaillaan kauniissa kesäsäässä ja mökkimaisemassa. Sää on mitä mainioin ja linnut laulelee. Voin todeta huokaisten, että pitkäaikainen haaveeni alkaa konkretisoitumaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen aloittamassa koulun, joka ihan oikeasti kiinnostaa. Se motivoi aivan valtavasti. Tulevaisuus näyttää miten asiat järjestyvät mutta tällä hetkellä kaikki näyttää valoisalta. Varmaa on se, että täällä blogissa tulen kirjoittamaan tulevan vuoden aikana paljon mietteitä siitä, minkälaista on opiskella hierojaksi.

Vaikka nyt kun koulupaikka on varmistunut ja uskaltaa jo suunnitella tulevaisuutta pidempään, yritän pitää jalat maassa ja keskittyä ensisijaisesti hoitamaan koulun niin hyvin kuin mahdollista. Jatkoa mietitään sitten tarkemmin keväällä. Aito kiinnostus aiheeseen ja halu auttaa ihmisiä fyysisten vaivojen kanssa on varmasti se suurin asia joka ajaa minua kehittymään tällä valitsemallani tiellä.

Jos tämän artikkelin lukee joku alan ammattilainen ja hierontatyötä pitkään tehnyt, kuulen enemmän kuin mielelläni kaiken mahdollisen palautteen ja mietteet joita tämä kirjoitukseni herätti. Ennen kaikkea jokainen neuvo on tervetullut! 🙂

Mahtavaa ja aurinkoista kesää juuri Sinulle!

Oli niin mahtava sää, että korkkasin sen kunniaksi oluen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.