Mielenkiintoinen metabolia

Olen viimeaikoina opiskellut ihmiskehon metaboliaa monelta kantilta koska se on mielestäni äärettömän mielenkiintoinen aihe. Metabolia – eli aineenvaihdunta – on kokonaisuutena laaja käsite ja aiheeseen voi perehtyä halutessaan hyvinkin syvällisesti ja yksityiskohtaisesti. Yksi aineenvaihdunnassa minua erityisesti kiinnostava asia on se miksi toiset lihoavat helpommin kuin toiset. Mitä siellä ”konepellin alla” tapahtuu kun rasvaa alkaa kertyä ja onko se kalori aina kalori, riippumatta mistä lähteestä se tulee. Mitä tiede osaa sanoa asiasta ja miksi me ylipäätään lihoamme? Mihin lihavuus vaikuttaa ja onko se pelkästään huono asia?

Yritän tässä artikkelissa löytää vastaukset muiden muassa näihin kysymyksiin, joten seuraavassa pienimuotoinen tietopläjäys siitä kiinnostuneille!

Evoluutio

Lihavuus nähdään yleensä epäterveellisenä ja huonona asiana. Tämä johtuu pääasiassa siitä ylipaino tuo hyvin monesti mukanaan monia ei-haluttuja sivuoireita kuten korkeaa verenpainetta, kohonneita triglyseridiarvoja sekä korkeaa verensokeria – oireita jotka liittyvät metaboliseen oireyhtymään (kirjoitin tästä lyhyesti verensokerimittausta käsittelevässä artikkelissani). Ennenkuin tarkastellaan rasvan varastointia ihmiskehossa, on hyvä pohtia asiaa laajemmalla perspektiivillä – evoluution kannalta. Rasvan kertymisellä on nimittäin järkevä biologinen syy joka on erittäin tärkeää selvitymisen kannalta.

Normaalioloissa kaikki eläimet ovat hyvin tarkkoja reguloimaan painoaan – ne pitävät painonsa tasaisena ja rasvaprosentin alhaisena riippumatta siitä miten paljon ravintoa on tarjolla. Eläimet kykenevät kuitenkin aistimaan tilanteet jolloin ruoan saanti vaikeentuu (talvi, pesintä, muuttolinnut yms) jolloin ne alkavat keräämään rasvaa ”pahanpäivän varalle”. Tämä johtaa merkittävään painon nousuun mikä auttaa eläimiä selviytymään tulevaa varten. Kutsutaan tätä ilmiötä tästä eteenpäin ”selvitymisaistiksi”. Mielenkiintoista tässä on se, että rasvan kerryttäminen tuo eläimille mukanaan kaikki samat metabolisen oireyhtymän oireet kuin ihmisillekin. Luonnossa metabolinen oireyhtymä ei olekaan sairaus vaan täysin normaali asia jota tarvitaan selviytymiseen. (1)

Oivana esimerkkinä toimii kolibri – tuo näennäisen sutjakka ja vikkelä lintu. Ne pystyvät räpyttelemään siipiään lähes 80 kertaa sekunnissa, syke huitelee 500 lyöntiä minuutissa ja hengitystiheys on 250 henkäystä minuutissa. Näillä statseilla kolibri omistaa yhden eläinkunnnan nopeimmista aineenvaihdunnoista. Tämä äärimmäisen nopea metabolia vaatii myös valtavasti energiaa jota ne hankkivat pääasiassa nektarista (joka koostuu pääasiassa glukoosista ja fruktoosista). Kolibrit voivat juoda tätä sokerilientä päivän mittaan jopa neljä kertaan oman painonsa verran. Se on aika paljon ”coca-colaa” yhdelle kaverille. Tämä johtaa merkittävään painon nousuun ja illalla kolibrin painosta 40% voikin olla rasvaa. Myös sen maksa rasvoittuu merkittävästi ja tämän lisäksi verensokeri nousee todella korkeaksi. Onkin hassua ajatella että aamuisin tuo terhakka ja hyväkuntoinen lintu on iltaisin ylipainoinen diabeetikko. (2)

Kolibrit eivät kuitenkaan koskaan kehitä itselleen diabetekseen liittyviä komplikaatioita. Tämä johtuu siitä, että se polttaa kaiken keräämänsä energian yön aikana. Aamuun mennessä ylipainosta, rasvamaksasta ja diabeteksestä on jäljellä vain muisto. Sama ilmiö tapahtuu esimerkiksi talviuntaan viettäville karhuille – sillä erotuksella että aikajänne on paljon pidempi. Karhut alkavat noin pari kuukautta ennen talviuntaan keräämään isosti rasvaa talven varalle syömällä päivässä jopa 20000kcal. Päivän aikana lisäkilojakin voi kertyä useita. Karhun metabolia hidastuu jo ennen talviunta joten se polttaa vähemmän rasvaa ja näinollen sen on myös helpompi kerätä sitä.

Mainittakoon, että rasvan varastoimisella on myös toinen elintärkeä ominaisuus useille elämille. Kun rasva palaa ja pilkotaan takaisin keholle optimaaliseen muotoon, syntyy tämän palamisen sivutuotteena vettä. Tästä syystä esimerkiksi karhujen ei tarvitse nousta talvella hörppimään janoonsa ja muuttolinnut voivat lentää tauotta pitkiä matkoja juomatta.

Rasvan kertymisellä on siis hyvä ja järkevä syy…

Talvi, joka ei koskaan tule

Yleisesti ajatellaan että ylipainoisia on nykyään niin paljon, koska ruoka on halvempaa, sitä on helposti saatavilla ja suuri osa ruokateollisuuden tuotteista on ravintoköyhää ja energiarikasta. Samanaikaisesti liikunta on vähentynyt merkittävästi ja elämää helpottavia vempeleitä keksitään joka päivä lisää. Ruokaa saa tilattua kotiin 24/7 mikä tekee ylensyömisestä helppoa. Yhtälö on helppoa matematiikkaa – syö enemmän kuin kulutat ja boom, olet ennenpitkää lihava.

Tässä ajattelumallissa on kuitenkin merkittävä virhe. Virhe ei ole tuossa päätelmässä, koska se pitää toki paikkansa – on kulutettava ja syötävä sopivassa suhteessa pystyäkseen hallitsemaan painoaan. Virhe on enemmänkin siinä, että ajattelutapa syyttää yksilöitä huonoista ruokailutottumuksista, laiskuudesta ja itsekurin puutteesta. Kyse on kuitenkin paljon isommasta biologisesta taustaprosessista. Syy ylensyöntiin johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että useimmat, etenkin ylipainoiset ja liikalihavat ovat normaalia nälkäisempiä koska eivät koe kylläisyyden tunnetta syötyään. Normaalitilanteessa leptiini niminen hormoni kertoo aivoille koska on syöty tarpeeksi. Ylipainoiset vastaavat heikosti leptiinin signalointiin ja tällöin puhutaankin leptiiniresistenssistä. Ylipainoiset eivät myöskään polta rasvaa yhtä tehokkaasti kuin laihemmat yksilöt ja tästä syystä lisää rasvakudosta pääsee muodostumaan. Tämä johtaa siihen, että varastorasvaa ei muuteta helpommin käytettäväksi energiaksi eli ATP.:ksi (adenosiinitrifosfaatti). Kehon solut aistivat kun ATP-varainnot ehtyvät ja tulkitsee, että nyt tarvitaan energiaa. Tämä johtaa nälän tunteeseen, mikä johtaa edelleen syömiseen.

Tämä on täysin sama mekanismi joka aktivoituu talviunilleen valmistautuvalla eläimellä (kuten aiemmin mainittu karhu esimerkki). Useat Ihmiset siis jostain syystä valmistautuvat jatkuvasti talveen jota ei koskaan tule – toisin kuin kolibrilla tai talvehtivilla eläimillä joilla horrokseen vaipuminen poistaa varastorasvan ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt.

Tämä pistää ajattelemaan, eikö olisi hienoa jos tuon kierteen saisi katkaistua?

Rasvakytkimen aktivaatio

Tiede ei ole tähän saakka kyennyt yksimielisesti kertomaan mikä aktivoi tämän selviytymisaistin ja sitä seuraavan ”rasvamoodin”. Aihetta on tutkinut laajasti arvostettu lääketieteen professori Richard Johnson. Hän on julkaissut valtavan määrän vertaisarvioituja tutkimuksia arvostetuissa tiedejulkaisuissa eikä kyse ole siis mistään ”sensaatiolääkäristä”. Richard pystyy seisomaan kaiken sanomansa takana, koska kaikkeen löytyy väitettä tukeva tutkimus, joista suuren osan hän on itse tehnyt. Nämä tutkimukset tukevat ajatusta, ettei selviytymisaistin aktioituminen johdu säästä tai muista ympäristötekijöistä vaan siitä mitä eläimet syövät. Tarkemmin sanoen sen aktivoi tietty ravintoaine: fruktoosi. (3)

Minulla on paino pysynyt melko vakiona ja rasvaprosentti on siellä 15-20 tienoilla.

(Tähän väliin mainostan kirjoittamaani artikkelia fruktoosin metaboliasta. Kannattaa lukea – se on mielenkiintoista shittiä.)

Ei liene yllättävää, että samat lainalaisuudet pätevat niin eläimiin kuin ihmisiinkin. Valitettavasti fruktoosi ei ole ainoa asia joka prosessiin vaikuttaa. Oleellisina tekijöinä toimivat myös dehydraatio, alkoholi ja korkean glykeemisen indeksin omaavat ruoat jotka voivat kääntää ”rasvamoodin” päälle – pahimmassa mahdollisessa tapauksessa kaikki neljä samanaikaisesti. (toim.huom: Ettei artikkeli veny poskettoman pitkäksi, en aio näihin kolmeen muuhun pureutua tässä kirjoituksessa enempää.)

Useat tutkimukset osoittavat, että nimenomaisesti fruktoosi voi saada aikaan kaikki metabolisen oireyhtymän tunnusmerkit (mukaanlukien rasvamaksan). (4) Yksi syy tähän on se, että fruktoosi aiheuttaa leptiiniresistenssiä, josta aiemmin olikin jo puhetta. (5)

Miten fruktoosi sitten saa tämän aikaan?

Syöty ruoka menee aina joko suoraan energiaksi (ATP) tai se varastoidaan myöhempää käyttöä varten (glykogeeni/rasvakudos). Näistä jälkimmäisistä energia voidaan ottaa käyttöön muuttamalla se ATPksi. Mitä et ehkä ole ajatellut, myös ruoan metabolointi vaatii energiaa, eli ATPta. Se on ihan hyvä juttu, koska ruoan prosessoinnin jälkeen sitä on tarjolla runsaasti enemmän kuin mitä se kuluttaa. Fruktoosin kanssa homma on toisenlainen – sen metabolointi kuluttaa paljon ATPta, eikä se tuo sitä lisää. Fruktokinaasi pilkkoo fruktoosin nopeasti käyttäen ATPta jonka vuoksi ATP tasot voivat laskea merkittävästi jos iso määrä fruktoosia on syöty/juotu. Tämä aiheuttaa myös solujen energiatehtaisiin – mitokondrioihin – oksidatiivisen stressitilan. Tämä hankaloittaa entisestään solujen kykyä tuottaa ATPta.

Kun ATP-tasot soluissa laskevat, keho käsittelee sen hätätapauksena jonka seurauksena on välitön nälkä.Tämä johtaa luonnollisesti syömiseen koska keho haluaa palauttaa energiatason ennalleen. Soluissa meneillään oleva oksidatiivinen stressitila kuitenkin johtaa siihen että suuri osa kaloreista laitetaan varastoon – rasvaksi.

Summa summarum

Luonto on luonut nokkelan back-up systeemin jolla selviytyminen äärimmäisissä olosuhteissakin olisi mahdollista.

Nykymaailmassa tämä back-up systeemi vain on kääntynyt meitä vastaan. Tänäpäivänä kauppaostoksia tehdessä on ilman aiheeseen perehtymistä ja pientä vaivannäköä vaikeaa laittaa kärryihin tuotteita joissa ei ole sokeria. Nimenomaisesti lisättyä sokeria. (huom. Tavallinen pöytäsokeri sisältää puolet glukoosia ja puolet fruktoosia).

Muista, että pieni rasvakerros on pelkästään hyvä asia. Myös ihmisillä voi tulla esimerkiksi sairastumisen vuoksi tarvetta käyttää varastorasvaa – kun ruoka ei maistu, ei sitä voi väkisinkään syödä. Alhaisen rasvaprosentin omaavat alkavat hyvin pian polttamaan pois lihasta, ellei varastorasvaa ole. Se somesta tutuksi tullut tiukkalihainen bodari ei olekaan terveyden peilikuva. Pieni annos kunnon bojoing-läskiä on paikallaan! Ongelmaksi liikakilot muodostuu vasta kun ylipaino alkaa aiheuttamaan pysyviä ongelmia esimerkiksi metabolisen oireyhtymän muodossa.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Olisiko mukava kuulla jatkoa tarinalle?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.