Kiitos, että olet löytänyt tiesi Rapakunto-blogiin.

Kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen, olin neljänkympin kriisiä poteva lapsen isä ja ruuhkavuosiaan vaimonsa kanssa elävä aviomies. Ajatus blogista oli pyörinyt mielessäni jo pitkään, mutta kuten usein käy, se jäi vuosiksi pelkäksi ajatukseksi. Lopulta päätin kuitenkin lopettaa jahkailun ja kokeilla miltä julkinen kirjoittaminen tuntuisi.

Suurin kynnys oli oikeastaan aina sama: liiallinen analysointi siitä, mitä muut ajattelevat. Ajatus julkisesti kirjoittamisesta tuntui suunnilleen yhtä miellyttävältä kuin ajatus raastinraudalla masturboimisesta. Vaikka jälkimmäistä en aikonut kokeilla, päätin ottaa hypyn tuntemattomaan ja julkaista ensimmäiset tekstit.

Kirjoittaminen oli kuitenkin ollut minulle aina rakas harrastus, vaikka en koskaan kokenut olevani siinä erityisen lahjakas. Kieliopilliset virheet ovat varmasti kulkeneet tekstieni mukana alusta asti, mutta uskoin että kirjoittamalla oppii kirjoittamaan paremmin. Ehkä jonkinlainen evoluutio kieliopissa onkin havaittavissa, mutta ei järin suurta.

Rapakunto-blogi syntyi alun perin kehonpainoharjoittelun ympärille. Kirjoitin amatöörin näkökulmasta siitä, mitä tapahtuu kun aikuinen ihminen päättää opetella liikkumaan paremmin, vahvistaa kehoaan ja yrittää pysyä kunnossa ruuhkavuosien keskellä. Samalla kirjoitin myös kaikesta muusta, mikä liikkumiseen, terveyteen ja arjen kokeiluihin liittyi.

Valokuvaus ja videokuvaus ovat olleet minulle pitkään tärkeitä harrastuksia, ja ne ovat näkyneet myös blogin sisällöissä.

Vuosien varrella moni asia on kuitenkin muuttunut. Nykyään työskentelen päätoimisesti koulutettuna hierojana, ja kehonpainoharjoittelusta sekä liikkumisesta on tullut harrastuksen lisäksi myös ammatti. Blogi ei ole enää yhtä aktiivinen kuin alkuvuosina, mutta Rapakunto on edelleen paikka, jossa voin kirjoittaa silloin kun jokin asia tuntuu kirjoittamisen arvoiselta.

Kiitos, että olet täällä.