Kirjoittanut Otille
Kuten olen monesti täällä kirjoitellut, olen paininut huonon selkäni kanssa koko aikuisikäni. Alaselkä on kipeytynyt milloin mistäkin ja blogikin on periaatteessa välilevyn pullistuman aikaansaannos. Nykyään selkäni on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Tästä voinee kiittää parempaa ymmärrystäni asiaan vaikuttavien seikkojen suhteen.
Silti selässä on välillä tuntunut pientä ala-raajoihin säteilevää kihelmöintiä erityisesti rankaa ojennettaessa joten ajattelin, että se olisi hyvä tarkistaa. Niimpä marssin lääkärin vastaanotolle. Tämä kirjoitus ei käsittele niinkään magneettikuvista tehtyjä löydöksiä, vaan keskustelua, jonka lääkärin kanssa kävin ennen kuvien ottamista.
Lääkärin diagnoosi
Lääkäri tutki eri liikesuunnat ja teki testejä. Yksi näistä testeistä oli perinteinen eteentaivutus suorin jaloin. Vein kämmenet lattiaan kylmiltäni, joka sai lääkärisedän silmät pyörähtämään päässä. Tällainen ”yliliikkuvuus”, kuten hän asian ilmaisi, oli mielestään tarpeetonta ja epänormaalia. Ei ole mitään syytä saada kämmeniä lattiaan, koska sellaisella liikelaajuudella ei käytännössä tee mitään muutakuin hallaa alaselälle. Suurin osa vastaanotolla olevista asiakkaista ei kuuleman mukaan saa sormenpäitä kuin puoleen sääreen. Hänen kehotuksensa oli lopettaa venyttely, joka mitä todennäköisimmin on syynä alaselkäni vaivoihin. Syy on siinä, että yliliikkuvat nivelet rasittuvat helposti eikä ylimääräisestä venyvyydestä ole mitään hyötyä. Samainen lääkäri sanoi minulle muutama vuosi sitten, että en voisi koskaan enää seisoa käsilläni koska ranteitani ei ole tehty sellaista varten (ranne kipuili ja kävin sitä valittamassa). Olen sittemmin seisonut kymmeniä tunteja käsilläni ilman oireita.
Arvostan lääkäreitä aivan valtavasti. Myös tätä kyseistä lääkäriä, jolta olen saanut hyvää hoitoa jo vuosien ajan moniin vaivoihin. Kova työ täytyy tehdä, että siihen virkaan pääsee eikä esimerkiksi minusta sellaiseen ikinä olisi. Mielestäni tuo arvostuksen nauttiminen tuo myös ison vastuun jonka kanssa täytyy olla tarkkana. Suurelle osalle ihmisistä lääkärin sana on sataprosenttinen totuus. Pahimmillaan tällaiset kehotukset tai heitot voivat johtaa siihen että potilas lopettaa liikunnan harjoittamisen, koska lääkäri on näin kehottanut.
Esimerkkinä tulee mieleen eräs tuttavani joka ei voi mennä syvään kyykkyyn, koska lääkäri on joskus vuosia sitten todennut, ettei lantion luurakenne kyseisellä naisella ole siihen soveltuva. Ei hän ole sitten koskaan katsonut tarpeelliseksi sitä yrittääkään, koska se on mahdotonta. Jäänee ikuiseksi mysteeriksi, oliko lääkäri oikeassa.
On myös mielestäni hyvin surullista, jos tämän päivän käsitys epänormaalista (ja yliliikkuvuudesta) on se, että saa kämmenet lattiaan suorin jaloin ja normaalia se, ettei yletä maahan edes sormenpäillä. En epäile hetkeäkään, etteikö lääkärin vastaanotolla suuri osa ole näitä jälkimmäisiä, mutta mielestäni se ei silti tee siitä normaalia millään tasolla.
Lääkärin kommentti on sinänsä perusteltu – yliliikkuvuuden tutkimiseen on laadittu tietty ohjenuora, Beightonin kriteerit, jonka mukaan kämmenten taivutus lattiaan jalat suorana täyttää yhden yliliikkuvuuden kriteerin. En myöskään väitä, etteikö se voisi provosoida oireita ja aiheuttaa selkävaivoja, mutta vastustan valtavasti sitä, että neuvotaan lopettamaan venyttely sillä perusteella, että saa kämmenet lattiaan. On myös hyvin yksilöllistä mikä venyy enemmän ja mikä vähemmän tässä ”kämmenet lattiaan” -tapauksessa joten yliliikkuvuuden määrittäminen sen kohdalla on vähintäänkin kyseenalaista.
Summa summarum
En koe olevani millään tasolla yliliikkuva. En edes lähellä sitä. Harjoitteluni tavoitteena on se, että saisin nivelilleni sellaiset liikeradat, kuin luonto on niille tarkoittanut ja samalla aimo annoksen voimaa hyödyntää niitä liikeratoja turvallisesti. Uskallan väittää, että jos nyt ottaisin vastaan tuon lääkärin antaman neuvon, tulevaisuuteni olisi pykälän verran kurjempi mitä vanhemmaksi tulen.
En kehota sinua viittaamaan kintaalla lääkärin neuvoille – en todellakaan. Kehotan kuitenkin miettimään kaksi kertaa jos tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla annetaan näin ehdottomia neuvoja lopettaa asian X tekeminen. Joskus se voi tottakai olla perusteltua, mutta toisinaan ei…
Mitä itse ajattelet aiheesta?
RAPAKUNTO - OUTTA SHAPE 
Itselläni on yliliikkuvuutta vähän joka paikassa, niin selkeästi että sen huomaa ilman lääkärin toteamustakin. Alaselkä, lonkat, polvet, nilkat. Oma järki ja erilaisten asiantuntijoiden, kuten fysioteraupeuttien ja personal trainerien, neuvot viittaavat siihen suuntaan, että kyllä, yliliikkuvuus kannattaa ottaa huomioon, koska varsinkin vanhemmiten se voi aiheuttaa harmia. Ei sen takia kuitenkaan tarvitse välttämättä mitään lopettaa.
Selkein yliliikkuvuuteni on vasemmassa lonkassa; se on kerran lähtenyt oikeasti pois paikaltaan venytellessä. Se ei ollut kivaa, joten nykyään olen tarkkana, etten tee liian pitkiä tai rajuja venytyksiä kyseisellä nivelellä. Mutta kyllä venyttelen lonkkia juoksulenkkien jälkeen. Yliliikkuvuuden huomioonottaminen on ollut itselläni enemmän asioiden lisäämistä kuin lopettamista. Treenaan entistä tarkemmin keskivartaloa ja lonkankoukistajia, jotta selällä ja lonkilla olisi hyvät lihakset tukena. Siinä on mielestäni järkeä.
TykkääTykkää
Hei Matilda!
Olen ehdottomasti samaa mieltä, että selkeä yliliikkuvuus tulee ottaa vakavasti. Kuten itsekin totesit, ensisijaisen tärkeää on silloin vahvistaa yliliikkuvan nivelen ympäröimiä lihaksia. Myöskään venyvyyden lisääminen tälläisissä tapauksissa ei ole todennäköisesti järkevää. On mahtanut kyllä olla melkoinen tunne tuo lonkkaluksaatio. Menikö se itsestään takaisin sijoilleen vai pitikö lähteä lääkäriin?
Oma tilanteeni on siinä mielessä hyvin toisenlainen, koska selkeää yliliikkuvuutta ei ole ja kämmenten maahan saaminen suorin jaloin on ollut minulle pitkä prosessi. Selkävaivat ovat olleet pahemmat silloin, kun en saanut sormiakaan lattiaan.
TykkääTykkää
Se oli onneksi ihan pikainen muljahdus pois paikaltaan ja takaisin, keskellä joogatuntia. :’D Ja olen kyllä ihan samaa mieltä siitä, että jäykkyys voi aiheuttaa vaivoja vähintäänkin samaan malliin kuin yliliikkuvuuskin. Moni asia suomalaisten liikkumistottumuksissa ja kehojen kunnossa on nykyään keskiarvoa, mutta ei se tarkoita, että niihin pitäisi pyrkiä!
TykkääTykkää
Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että onko tuota lonkkaluksaatio asiaa todettu sinulla mitenkään vauvana/lapsena?
Tämä kysymys siksi, kun tyttärelläni todettiin heti hänen syntymän jälkeen löysyyttä lonkkanivelessä ja hänelle laitettiin ”pavlovin valjaat” kuuden viikon ajaksi. Oma käsitykseni on, että näillä valjailla pyritään antamaan lonkkaluulle aikaa kehittyä vielä rauhassa ja sitä kautta ehkäistään ongelmia mitä tuo lonkkanivelen ”löysyys” voi tuoda tullessaan myöhemmällä iällä…
TykkääTykkää