Mitä se onnellisuus on?

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön.

Ylioppilaskirjoituksistani on kulunut jo lähes kaksikymmentä vuotta. Tuohon aikaan piti etukäteen valita vastaako reaalissa uskontoon vai elämänkatsomustietoon. Koska en ole koskaan ole profiloitunut varsinaisena Jumalan karitsana, valitsin vaihtoehdoista jälkimmäisen. Se kannatti, sillä yksi aihealueen kysymyksistä, joka on jäänyt mieleeni, kuului yksinkertaisuudessaan: ”Millainen on onnellinen ihminen?”. Muistan, että sain vastauksestani 6/6 pistettä.

Maksaisin aika paljon, jos saisin käsiini vastauksen mitä parikymppinen Vesa aiheen tiimoilta kirjoitti. Nykyiseen ajatusmaailmaan on varmasti joitain yhtäläisyyksiä, mutta uskon arvojen muuttuneen hyvin paljon tässä kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

Tämä kysymys on aika-ajoin mielessäni ja viimeksi aiheesta keskusteltiin mökkireissulla miesporukalla. Se saikin minut miettimään sitä, miten vaikea onnellisuuden määritteleminen on koska kaikki kokevat sen niin eri tavoin. Mitä se onnellisuus minulle merkitsee? Olenko minä onnellinen? Mitä se onnellisuus ei ole? Voiko sitä jollain tavalla mitata?

Onnellisuus on erikoinen käsite. Nähdäkseni ei ole mitään tiettyä asiaa joka tekee kenet tahansa onnelliseksi ja autuaaksi. Kerronkin muutamia asioita perusteluineen jotka ovat minun mielestäni tärkeitä onnellisuuden tavoittelussa ja toisaalta mitkä eivät ole – sinun ei tarvitse olla samaa mieltä. Et todennäköisesti olekaan.

Terveys on kaiken perusta

Jos tehdään katugallup kysyen onnellisuuden määritelmää, tulee varmasti jokaisen suusta ensimmäisten joukossa terveys. Vaikka tämä onkin selviö, tuntuu minusta erittäin ihmeelliseltä se, että terveyttä pidetään usein asiana joka on tai ei ole – asiana johon ei itse voi vaikuttaa. Eihän kaikkeen tietenkään pystykään vaikuttamaan, mutta jos terveys on sinulle onnellisuuden mittari, tee sen eteen mahdollisimman paljon.

Joku voi määritellä hyvän terveyden niin, että ei ole kuolemansairas. Toinen niin, että pysyy liikuntakykyisenä koko elämänsä ja kolmas mielenterveydellisen näkökulman kautta. Itse koen että terveys on suurilta osin omissa käsissäni ja joiltain osin korkeamman voiman. Mielestäni liikunta on ensimmäinen askel kohti hyvää terveyttä ja sitämyöten onnellisuutta. Siksi sen tärkeyttä tulisi korostaa.

Vaikka liikunta itsessään ei välttämättä aiheuttaisikaan onnellisuuden tunteita, ovat sen tuomat lieveilmiöt varmasti jokaiselle tervetulleita. Muista ettei liikunnan tarvitse olla mitään hirveää rääkkiä tai joukkuepelejä jos sellainen ei ole juttusi. Liikuntaa on myös reipas kävely ulkona tai kevyt lihaskuntotreeni kotona. Tärkeää olisi tehdä sitä säännöllisesti ja integroida sen elämääsi. Luonnollisesti, mitä vanhemmaksi tulet, sitä merkityksellisempää tämä kaikki on. Lihakset tykkää kun niitä käytetään. Ja muista myös ettei liikunta ole välttämättömyys laihduttamisen kannalta. Se on itseasiassa aika huono apu laihtumiseen.

Ensimmäinen ja kaikista tärkein asia omassa kuplassani onkin näillä perusteluilla hyvä terveys sekä oma halu vaalia sitä.

Perhe ja sosiaaliset suhteet

Toinen ennakkosuosikki katugallupeissakin lienee perheen hyvinvointi ja sitäkautta kaikki sosiaaliset suhteet. En voisi kuvitella olevani onnellinen jos jompi kumpi puuttuisi.

Perheen hyvinvointi korostuu kun on omia lapsia. Se että näen lasteni voivan hyvin tekee minusta super onnellisen. On tärkeää että perheen kesken ollaan avoimia ja asioista puhutaan. Näin tiedetään että kaikilla on asiat kunnossa. Puhuminen ei ole tietenkään kaikille helppoa (meilläkin lapset tässä suhteessa keskenään hyvin erilaisia), mutta seuraavassa kerron miksi sitä kannattaa harjoitella.

Oma kumppani on itselleni se ensisijainen tuki asiassa kuin asiassa. Minulle on todella tärkeää se, että saan puhua ajatukseni jollekin luotettavalle henkilölle. Sellaiselle joka ei arvostele tai tuomitse ja joka antaa rakentavan palautteen. Eikä sitä palautetta usein edes tarvita – riittää että kuuntelee. Oma vaimoni on hyvä esimerkki siitä, että vaikka puhuminen ei ole hänelle se helpoin juttu, on sitä harjoittelemalla tullut siinä valovuosia eteenpäin. Tällä on saatu monta turhaa mökötystä vältettyä. Ymmärrettävästi on myös joitain asioita mitä on mukavampi puida hyvän ystävän kanssa ja niiden tärkeys onkin yhtä oleellinen. Oli asia mikä tahansa, on tärkeää että sitä ei tarvitse pyöritellä ainoastaan omassa päässään.

On tottakai ihmisiä jotka viihtyvät yksin, mutta uskon että useimmat tarvitsevat edes pienen tukiverkoston. Mielestäni kukaan ei pärjää täällä yksin. Ei ainakaan ole tarvetta pärjätä yksin. Ei sen omasta mielestään henkisesti kovimmankaan tyypin. Puhuminen ei ole kaikille helppoa, mutta nähdäkseni siihenkin voi oppia jos haluaa. Väitän että se avaa isoja ovia oman hyvinvoinnin suhteen kenelle tahansa.

Työ

Työ täyttää elämästä suuren osan. Sen mielekkyys onkin mielestäni yksi tärkeimpiä tavoiteltavia asioita. Itse olen päivä päivältä askeleen lähempänä sitä tavoitetta joka minulla siintää jossain tulevaisuudessa. Minulle ei ole vielä täysin selvää mitä se tulee pitämään sisällään, mutta siihen kuuluu vahvasti yrittäjyys. Koen että on hyvin tärkeää saada päättää siitä koska, mitä ja miten haluaa työtään tehdä. Helppoa se ei tule olemaan, mutta omien unelmien tavoittelu on asia mikä pitää mielen virkeänä. Se että heräät joka aamu tekemään jotain jolla kokee olevan merkitystä, antaa elämälle sisältöä. Jos sitävastoin nouset joka aamu ajatuksella, että raadat jonkun toisen unelmien eteen, ei työ ole kovin mielekästä. Minulla on tästä ihan omakohtaista kokemusta.

Työ ei siis ole onnellisuuden mittari, mutta työn mielekkyys on hyvin oleellisesti sidoksissa onnellisuuden kanssa.

Raha, materia ja mielihyvän tavoittelu

Töitä tehdään, että saadaan rahaa, että voidaan hankkia asioita. Mitä asioita pitää hankkia ja koska sitä rahaa on riittävästi?

Viitaten aiempaan ”mökkikeskusteluun”, tuli yhdestä suusta hyvin vahvasti näkemys siitä, että raha on kaikkien perusasioiden lisäksi ehdottomasti tärkein onnellisuuden tuoja. Perusteena oli se, että suuri pääoma mahdollistaa käytännössä mitä tahansa.

Ymmärrän jollain tasolla tämän näkemyksen, enkä väitä vastaan etteikö lihava lompakko helpottaisi elämää. Se mikä on paljon rahaa, onkin sitten eri juttu. Minä olen suhteellisen vähään tyytyväinen enkä näe valtavaa rahamäärää erityisen tavoiteltavana asiana. Pidän siitä ajatuksesta että elämä olisi mahdollisimman yksinkertaista. Tavaraa olisi mahdollisimman vähän ja kaikesta turhasta hankkiuduttaisiin eroon. En tarvitse hienoja autoja, kalliita vaatteita tai modernia asuntoa. Kun olin lapsi, ei meidän perheellä ollut hirveästi rahaa ja tiedostin sen kovin hyvin. Tämä on opettanut minut olemaan melko vähään tyytyväinen enkä pidä asioita kovin helposti itsestäänselvyytenä. Samasta syystä olenkin ollut työsuhteessa koulun ohella aina 14-vuotiaasta saakka, armeija aikaa lukuunottamatta.

Olen tullut mietinnöissäni tulokseen että hyvin usein onnellisuuden ja mielihyvän tavoittelun välille vedetään yhtäläisyysmerkki. Jotkut näkevät elämän tärkeimpänä asiana rahan haalimisen ja sijoittamisen että saadaan korolle korkoa mahdollisimman paljon. Halutaan suuri pääoma, että elämä olisi helpompaa eikä tarvisi tehdä töitä. Niin että voi sitten vanhoilla päivillä asua etelän auringossa ja syödä ulkona lounaat ja päivälliset. Haalitaan rahaa, että jälkikasvulla olisi helppo elämä ja pesämuna omaan aikuisuuteen. Onnellisuus määritellään sen kautta, miten helpoksi ja vaivattomaksi elämän saa tehtyä. Tiedän että tämä on valtavirrasta eriävä näkemys, mutta itse en näe tällaisessa juurikaan tavoittelemisen arvoista. Tiedän mitä ajattelet – pers-aukisen puhetta 😀 Myös materialismi on hyvin kaukana omasta maailmankuvastani. Olen tässä viimevuosina huomannut, miten paljon helpompi on olla, kun omistaa vain välttämättömät tavarat.

Oma unelmani on sellainen, että saan saan työstäni rahaa riittävästi, kulut ovat pienet, en omista mitään ylimääräistä roinaa ja tykkään tehdä työtäni vielä 75 vuotiaana jos luoja suo sitä edellä mainitsemaani terveyttä. Jos kituutat 40-vuotta työssä josta et piittaa paskan vertaa, uskonkin, että mielessä pyörii ainoastaan erilaiset tavat tehdä rahansa helpommin.

Riittävä raha on minulle sellainen summa jolla saan laskut maksuun niin että tilille jää olemiseen ja elämiseen tarpeeksi. Riittävä määrä on sellainen ettei ruokakaupassa tarvitse ostaa surkeita raaka-aineita. Sitä on silloin riittävästi kun pystyy laittamaan edes kymmenen euroa säästöön. Sukan varressa pitää olla sen verran rahaa, että yllättäen hajonneen pesukoneen voi korjata ilman pikavippejä.

Raha ei saa mielestäni olla onnellisuuden määritelmä. On mielestäni surullista että raha määrittelee niin paljon ja koetaan ettei voi olla onnellinen ilman kaikkea rahalla saatavaa ihanuutta. Huomioi että lasken tämän ulkopuolelle vähävaraiset.

Oma aika

Jokainen tarvitsee omaa aikaa ja tämä korostuu perhe-arjessa. Nuorempana ei oman ajan merkitystä tavallaan tajunnut kun sitä sai pitää silloin kun halusi. Että itse pysyn järjissäni ja sitä kautta onnellisena, on todella tärkeää saada viettää säännöllisesti omaa aikaa. Monesti puen oman ajan johonkin turhaan näpertelyyn tai olemattoman projektin loppuun saattamiseen tai eteen viemiseen. Oma aika on kuitenkin vain sitä, että saat olla hetken omien ajatustesi kanssa.

Kuulen jo miten iltalehden juttuunkin kommentoineet ”niin, kyllä ne isät sitä aikaa löytää ja repii sen äidin selkänahasta”-tyypit klikkasivat tämän artikkeli auki. Kyse ei kuitenkaan ole edelleenkään siitä että minun oma aikani olisi keneltäkään pois. Se että perhe voi hyvin, täytyy isällä, äidillä ja lapsilla olla omaa aikaa. Aina siihen ei ole mahdollisuutta, mutta useimmiten sen pystyy järjestämään kun asian ottaa puheeksi puolison kanssa. Jos parisuhde on terveellä pohjalla, sitä aikaa järjestetään kyllä puolin ja toisin.

Summa summarum

Tässä oli muutama ajatus onnellisuudesta. Se koostuu siis terveydestä, perheestä/ystävistä, työstä josta nautit sekä riittävästä rahasta. Toki on muitakin aspekteja, mutta tässä mielestäni oleellisimmat.

Toistan itseäni ja sanon saman kuin alussa: Tahdonkin tällä artikkelilla herättää sinut ajattelemaan omaa onnellisuuttasi ja sitä mikä sen määritelmä itsellesi on. Olisi kiva kuulla ajatuksesi aiheesta. Erityisesti jos jokin näkemyksistäni ei resonoi oman ajatusmaailmasi kanssa.