Uni ja palautuminen sakkaa – Missä vika?

Kiireinen arki

Laadukas ja riittävä uni on oleellinen osa terveyttä ja hyvinvointia. Liian lyhyet tai laadultaan kehnot yöunet vaikuttavat negatiivisesti fyysiseen suorituskykyyn, henkiseen tasapainoon ja tottakai yleiseen jaksamiseen. Jokainen pienen lapsen vanhempi – erityisesti äiti – tietää tämän varsin hyvin. Myös tiede on tästä yhtä mieltä. Yksi oleellinen kehnon unen sivuvaikutus on se, ettei keho palaudu rasituksesta kunnolla. Tämä on luonnollisesti erityisen tärkeää pointti urheiljoille ja tavoitteellisille kuntoilijoille mikäli haluaa harjoittelun tuottavan odotettua tulosta.

Tämä kesä on menty aika haipakkaa ja minulla on ollut monta rautaa tulessa. Päivätyöt turvalaiteasentajana kahdeksasta neljään ja kahtena-kolmena iltana kolme-neljä tuntia hierontaa lisäksi. Kolme kertaa viikossa treeni ja siihen päälle neljän lapsen kanssa touhuilut. Omakotitalokin vaatii huomiota erityisesti näin kesällä. Arjen kiireet ja suhteellisen kova treeni yhdistettynä pitkään hellejaksoon ovat verottaneet palautumistani. Yleinen vireystila on laskenut viimeisen parin kuukauden aikana huomattavasti ja tässä kohtaa hälytyskelloni alkavatkin soida – huomaan että unen laatu on kärsinyt viimeaikoina paljon. Mistä tämä johtuu?

Mistä kiikastaa?

Epilogissa kuvaamani arki kuulostaa ehkä enemmänkin suorittamiselta ja selviytymiseltä enemmän kuin kivalta. Totuus on kuitenkin se, että vaikka kiirettä on paljon, on vastapainoksi myös ehtinyt ihan vain olemaankin. Mietin mistä huonot unet voisivat mahdollisesti johtua ja tulin loppupäätelmään, että se mahtaa olla kahden asian summa…

Työstressi

Olen hieman stressiherkkää sorttia, erityisesti mitä tulee päivätyöhöni. Pidän työstäni kyllä, mutta jatkuva kiire siellä saa pääni ja sitä myöten kroppanikin kevyeen ”taistele tai pakene” tilaan. Tahtoisin tehdä asiat yksitellen, alusta loppuun, kiireettömästi ja huolellisesti. Nykyinen työmaailma vain ei tue tätä ajatusta alkuunkaan. En siis moiti työnantajaani, vaan koko työkulttuuria yleisesti. Kaikki pitää saada nopeasti, halvalla ja super tehokkaasti. Kilpailu on kovaa, materiaalien hinnat on kaikille about samat joten asennuspuolesta pyritään tinkimään kaikki mahdollinen. Sitten ihmetellään uudisrakennusten sisäilmaongelmia ja muita… noh tämä ei nyt kuulu tähän artikkeliin…

Tällä hetkellä vastuullani on suuren kokoluokan urakka isoon julkisen puolen rakennusprojektiin. Aikataulut ovat luonnollisesti hyvin tiukat ja otan asiat melko henkilökohtaisesti. Vaikka en todellakaan iltaisin märehdi ja murehdi työasioita, ovat ne jollain kosmisella tasolla aina takaraivossa mukana. Kaikista pahin on se tunne kun mietit, onko jotain jäänyt tekemättä. Että pysyn stressitömänä, minulla on suuri tarve pystyä hallitsemaan aikataulujani ja tietää tasan tarkkaan mitä tulevan pitää. Asioissa joissa on miljoona muuttujaa, tämä tulevan tietäminen on melko mahdotonta. Ihailen suuresti ihmisiä, jotka pystyvät jättämään työt työpaikalle ja vaihtamaan vapaalle kun työt loppuvat.

Uskon, että tämä puolittain tiedostamaton stressi on suurin syypää mikä vaikuttaa tällä hetkellä uneen. En tiedä onko tämänkaltaisesta stressaamisesta mahdollista oppia pois, mutta kaikki vinkit otetaan vastaan 🙂 Syyskuun loppuun mennessä tämä stressin aiheuttaja poistuu onneksi taka-alalle.

Treeni

Toinen asia mikä on muuttunut tässä kesän mittaan oleellisesti on treeni. Tarkemmin ottaen eräs liike, joka on tullut aktiivisesti harjoitussykliin mukaan – maastaveto.

Mikäli olen lukenut läksyni oikein, raskaat maastavedot rasittavat keskushermostoa erityisen paljon. Ihan samalla tavoin kuin lihakset väsyvät treenistä, väsyy myös keskushermosto. Vaikka lihaksisto sinänsä palautuisikin treenistä 48 tunnin sisällä, ei hermosto välttämättä palaudukaan.

Olen toki maasta vedellyt vähän väliä silloin tällöin, mutta selkävaivat ovat sen lopettaneet aina lyhyeen. Nyt uskallan jo hieman iloita siitä etteivät selkäkivut enää ole este maastavedolle. Siitä todisteena on pari kuukautta kestänyt kova mavetreeniputki. Ensimmäistä kertaa vuosiin pystyn vetämään maksimipainoja saamatta merkittäviä selkävaivoja. Noin vuosi sitten ehdin jo iloita siitä miten mave ja kyykky löysivät hetkellisesti tiensä harjoitusohjelmaani mutta kuten artikkelin lopussa pohdin, takapakkia asian suhteen tuli kun painot alkasivat nousemaan.

Olen tehnyt maastavetoa kolme kertaa viikossa, eikä se alkuun ollut liikaa kun painot olivat maltillisemmat. Nyt parin viimeisen treenisyklin jälkeen alkaa tuntumaan että maastaveto verottaa vähän liikaa ja aionkin tiputtaa vetotreenit hetkellisesti vain yhteen viikossa. Katsotaan jatkuuko kehitys silti nousujohteisena. Voimatreeniä on kuitenkin tarkoitus jatkaa vielä hyvä tovi ja siirtyä siitä hiljakseen enemmän taas uusien taitojen pariin…

Kovat mavetreenit yhdistettynä edellä mainittuun pieneen stressin poikaseen on varmasti omiaan heittämään kapuloita nukkumatin rattaisiin. Mainittakoon nyt vielä sekin, etteivät nämä lähes neljäkymmentä ikävuottakaan suoranaisesti paranna palautumista.

Summa summarum

Huonot yöunet ovat ensimmäisiä merkkejä siitä että jotain voi olla vialla. Kroppaa on hyvä kuunnella ja tarkastella muutoksia ennenkuin pienet univaikeudet muuttuvat suuremmiksi. Hyvät yöunet ja sitä kautta palautuminen ovat niin merkittävän tärkeitä, vaikket urheilisikaan, että ne vaikuttavat kehon ja mielen hyvinvointiin monella tavalla.

Omat hältyskelloni alkoivat soimaan heti kun tuntui ettei kaikki ole kunnossa. Tässäkohtaa on helppo tehdä korjausliikkeitä. Katsotaan mihin se vie.

Onko sinulla ollut jonkinlaisia ongelmia palautumisen tai unen kanssa kanssa? Onko antaa hyviä vinkkejä näiden parantamiseen?