Hermoreseptoreiden resetointi

Jollain mittapuulla tarkasteltuna tällä viikolla tapahtui jotain ennenkuulumatonta. Saimme viettää vaimon kanssa kaksi peräkkäistä yötä lapsivapaata – ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Kyllä, luit oikein. Toki olemme molemmat tahoillamme olleet useamman yön pois kotoa peräjälkeen, mutta yhdessä emme ole perhearkea päässeet pakoon kahdeksi yöksi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.

Tapahtuma on henkilökohtaisesti todella merkittävä, joten se ansaitsee oman artikkelinsa. Seuraavassa pohdinkin asioita kuten sitä, miksi tällainen mitättömältä kuulostava asia on niin iso? Miksi emme ole tällä tavalla aiemmin ”irrotelleet”? Miten tämä vaikuttaa parisuhteeseen? Pystyykö vapaalle vaihtamaan ykskaks? Entäs paluu takaisin todellisuuteen?

Playa del Karstula

Mökkihommia

Päivämäärä lyötiin lukkoon jo keväällä kahden kaveripariskunnan kanssa joilla on hyvin samankaltainen elämäntilanne kuin meillä – tupa täynnä mukuloota. Tästä syystä loma tuntuukin erityisen hyvältä koska olimme kaikki samasta syystä loman tarpeessa. Ja koska sopassa on suuri määrä pieniä lapsia on ymmärrettävää ettei reissuun lähtö ole itsestäänselvyys vaikka lastenhoitajat ja muut olisikin valmiina. Monesti lapset osaa torpedoida tällaiset reissut oksentamalla edellisenä päivänä. Liikaa aiheesta ei siis uskaltanut iloita.

Kohteeksi valikoitui ystäviemme vanhempien kesämökki Karstulassa ja kun vielä lähtöä edeltävänä iltana yksikään lapsi ei ripuloinut tai oksentanut, alkoi hyvä olo hiipiä hiljakseen mieleen. Ehkä tämä todella onnistuu. Uskalsin vaimollekin sen ääneen sanoa. Hän oli huomattavasti varovaisempi asian suhteen ja totesi kyynisesti että älä nyt vielä innostu. Kun seuraavana päivänä matkaan sitten päästiin ja muutama kilometri oli jo taitettu, uskallettiin todeta että kyllä – se on loma nyt.

Eikö olisi tervettä järjestää hieman useammin tälläisiä irtiottoja? Saatat myös miettiä, että miten kahden päivän poissaolo voi olla noin merkittävä asia?

Tervettä se olisi ehdottomasti, erityisesti parisuhteen kannalta. Irtioton helppous vain ei ole ihan itsestäänselvyys. Meillä kun on neljä lasta, ei kahden yön kyläilyt ole ihan helppoja järjestää. Nyt toki asian kanssa alkaa olla jo helpompaa koska nuorimmainen on yli kolmevuotias. Moni ei mielellään ota tälläistä katrasta vastuulleen kahdeksi päiväksi. Ja on siinä vähän itselläkin olo kuin myisi kaverille savuavan auton. Kaikella rakkaudella lapsiani kohtaan. Nyt tosiaan tilanne on jo erilainen ja uskon että useammin näitä saadaankin järjestymään.

Useampia yhden yön ilotteluita ollaan saatu järjestettyä eivätkä ne ole varsinaisesti ongelma, mutta yksi päivä jää auttamatta lyhyeksi siihen että ehtisi kunnolla vaihtaa vapaalle. Arki tulee vastaan niin nopeasti ettei ehdi palomiespunnerrusta sanomaan. Kaksi yötä on todellinen game changer tämän suhteen. Oli niin kertakaikkisen mahtavaa herätä ensimmäisen yön jäljiltä rauhassa aamulla, käydä uimassa järvessä, istahtaa ”aamupalapöytään” klo 11 ja todeta että vielä on koko päivä aikaa aktiviteetille ja toisaalta ihan vaan olemiselle. Mitään ei ollut pakko tehdä eikä kukaan huutanut korvan juuressa isää tai äitiä. Eikä tarvinnut kuulla yhtäkään tappelua. Good times.

Lienee sanomattakin selvää että parisuhteelle tällainen on ihan täyttä timanttia. Oli kertakaikkisen mahtava nähdä miten rouvakin osasi heittää äitiroolin sivuun ja vaihtaa vapaalle. Koska aikaa oli niin ”ruhtinaallisesti”, ei huolta huomisesta ollut. Kuulostaa miehen sanomana ehkä hieman munattomalta, mutta kyllä tälläiset reissut saa rakastumaan siihen omaan kumppaniin entistä enemmän.

Vaimokkeet huolissaan etäällä tapahtuvasta aktiviteetista. Yksi näyttää olevan huolissaan enemmän.

Kaiken kruunaa tietysti hyvä seura. Saatiin parantaa maailmaa huippuporukalla ja naureskella vedet silmissä. Oli pienet mökkiolympialaiset (jotka tottakai vaimon kanssa voitettiin), viinitastingit, hyvät ruoat, monituntiset paljuilut, saunat ja paljon muuta pikkuaktiviteettia. Vapaalle vaihtaminen tapahtui todella saumattomasti. En toki omalta osalta sitä epäillytkään, mutta matkassa ollut naiskaartikaan ei paljon lapsiasioita murehtinyt. Se jos jokin kertoo että olimme asian ytimessä…

Summa summarum

Perhe on kaikki kaikessa, mutta on tervettä haluta vaihtaa hetkittäin vapaalle. Jos sinulla on lapsia, ymmärtänet tämän hypetyksen. Jos toiveissasi on joskus tulla isäksi tai äidiksi, voit varautua siihen että tulet pitämään tälläistä asiaa isona juttuna. Jos sinulla on neljä (tai useampi) lasta, tiedät todella mitä tarkoitan.

Vaikka aikaa vietettäisiinkin isommassa porukassa, on tällainen erityisesti parisuhdejuttu. Viettäkää aikaa yhdessä pariskuntana. Nauttikaa niistä asioista mihin siinä toisessa alun perin ihastuitte ja ihastukaa vähän uudelleen. Samalla on hyvä miettiä mistä olette kiitollisia ja mitä olette saaneet aikaan yhdessä perheenä. Tämä pieni kiitollisuuden mietiskely auttaa taas paremmin jaksamaan sitä kersojen kiukuttelua joka kotona odottaa.

Ehkä 🙂

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.