Aasinsilta

Männä viikolla joka tuutista on tullut kyynärvarren paksuudelta koronaa. Media kertoo varsin värikkäin superlatiivein koronan tilasta minuutti minuutilta. Hysteria alkaa saamaan naurettavia mittasuhteita kun kaupoista loppuu ruoka ja paskapaperi. Jossain Lahden suunnalla käveltiin kaupungilla nasse päällä, kaikki yleisötapahtumat kielletään mutta kouluja ei kuitenkaan suljeta. Oma järkeni turtui uutisointiin hyvin nopeasti.

Koska koko maailma on pandemian kourissa ja maailmantalous on niinsanotusti jännän äärellä, päätin että kirjoitan jostain vielä suuremmasta ilmiöstä. Jostain, joka kaikessa suuruudessaan antaa positiivisen kaiun tämän kaiken hädän keskellä. Kyseessä on siis minun oma henkilökohtainen takavaakani, ja sen tila.

Pitkän tähtäimen tavoite ja alkukankeudet

Yksi tämän vuoden suurimmista tavoitteista on siis juurikin takavaa’an oppiminen. Olen hyvin optimistinen sen suhteen, että vuoden loppuun mennessä se on siirtynyt ”to-do”-listalta ”done”-osastolle. Ellen sitten ennen sitä kuole koronaan. Voihan olla myös, että minulta loppuu kakkipaperi ja kuolen pyllyni hajuun. Mene ja tiedä…

Mennään asiaan.

Takavaaka, eli amerikkalaisittain back lever, on staattinen asento joka suoritetaan joko renkailla tai tangossa niin, että roikutaan keho lattian suuntaisesti vatsa kohti maata. Se on ensimmäisiä ”edistyneempiä” liikkeitä jotka kannattaa opetella, koska voiman ja kehonhallinnan siirtovaikutus vaikeampiin liikkeisiin on hyvin oleellinen.

Artikkelin ”otsakekuvassa” (sama kuva alla) olen minä. Ja kyllä, kuva on suureksi osaksi silmänlumetta. Tuossa asennossa pysyminen on tällä hetkellä noin kahden sekunnin suoritus.

Lapset katselevat, toivottavasti ihaillen isänsä edesottamuksia 🙂

Tähän pisteeseen pääseminen on silti vaatinut usean kuukauden harjoittelun. Täytyy todeta että matka on pitkä ja kivinen, eikä kukaan ole ottamassa reppuselkään.

Elämäni ensimmäisen kerran koitin takavaakaa 26.8.2019 ja siitä on todisteena alla oleva ”Cirque du Soleil”-tasoinen video.

Silmät vuotaa verta tätä katsellessa 😀

Kuten videosta näkyy, motoriikka ei ihan riittänyt edes alkuun. Muistan, miten ihan oikeasti kuvittelin olevani kohtalaisen hyvässä asennossa ja hetken mietin, että eihän tämä nyt niin paha ollutkaan. Kunnes katsoin tuon videon. Se näytti ihan kamalalta ja totesin että vielä ei Marja-Liisan pojan kannata ottaa takavaakaa harjoitusrepertuaariin. Enkä sitä harjoitellutkaan seuraavaan kuukauteen juurikaan, lukuunottamatta satunnaisia kokeiluita.

Suunnan muutos

Joskus marraskuun korvilla otin asiakseni ja vaihdoin treeniohjelmaani soutujen tilalle takavaakaharjoittelun. Lisäsin myös alkulämpöihin kissan nylkemistä (skin the cat) joka tuntui vievän harjoittelua melko paljon eteenpäin. Pääasiassa yritän tehdä staattisia pitoja niin, että yhteisaika on noin minuutti. Jos siis maksimi pito on esim 12sek niin teen ~6x10sek pitoa.

Joitain viikkoja harjoitelleena keräasennossa alkoi jo tulla miehekkäästi kestoja, mikä näkyy alla olevassa videossa. Mainittakoon tässä välissä että heti en toki tuota ”advanced tuck” asentoa hakenut vaan aloitin pitämällä polvet lähellä rintaa, mikä helpotti paljon. Siitä vain en ole ottanut videoita, mikä johtunee varmasti siitä että tuo edellinen video oli vielä tuoreessa muistissani 😀 Mielestäni tekniikka tässä on suhteellisen hyvä:

Alkaa jo sujumaan…

Nyt olenkin treenaillut takavaakaa suhteellisen säännöllisesti noin kolme kuukautta, joskin joitain viikkoja on pienen olkapääkipuilun vuoksi jäänyt väliin. Kas kun terveys edellä mennään. Täytyy sanoa että minulle tuo on todella vaikea liike. Alan toki jo hoksaamaan tekniikan, mutta voimaa uupuu vielä. Staattiset ”koko kropan” liikkeet ovat itselleni siitä hankalia yleisestikin siitä syystä, että vaikka voimaa saattaisi ollakin, on kehon opettaminen oikeiden lihasten jännittämiseen työn ja tuskan takana.

Kunnollista videota en tähän hätään saanut, mutta alla olevasta pätkästä näkee tämän hetken tilanteen. Mielestäni se on suhteellisen hyvä olosuhteisiin nähden.

En tiedä mikä on virallinen määritelmä takavaa’an oppimiseen, mutta henkilökohtaisesti koen että jahka pysyn hyvällä formilla takavaa’assa 10sek niin se täyttää oppimisen määritelmän? Oletkos sinä samaa mieltä? Seuraavan kerran kirjoitan aiheesta kun tämän virstanpylvään olen saavuttanut.

Haastan sinut kokeilemaan takavaakaa. Se näyttää helpommalta kuin se on! Onnistuiko? 🙂

PS. Ei ne lapset ihailleet. Lähtivät pois….

2 kommenttia

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.