Korona ja kurjuus

Viime viikolla kirjoitin koronatilanteesta artikkelin alkuun huumorimielessä. Ihmettelin kun serlat loppuu kaupoista ja kaikki paikat suljetaan, paitsi koulut ja päiväkodit. Noh, nyt on nekin suljettu. Enpä olisi arvannut miten sekaisin tämä maailma vielä meneekään. Nyt ihmettelen miksi yökerhot ovat vielä avoinna, mutta drive-in elokuvateatteritoiminta kielletään. Noh, ehkä ne yökerhotkin ensiviikolla suljetaan. Eniten käy sääli pienyrittäjiä joihin tämä iskee pahiten.

En toki edelleenkään ole hysterian vallassa, mutta pakko on myöntää että tilanne on vaikuttanut omaankin arkeeni. Eikä pelkästään siksi, että käsistä irtoaa nahka systemaattisen käsienpesun vuoksi.

Korona ja työt

Leipätyöni turvalaiteasentajana onnistuu hieman huonosti etäältä, joten siinä ei ole sinällään mikään muuttunut. Asiakkaissa pitää käydä entiseen malliin, koska korona ei anna anteeksi aikatauluja ja työt on tehtävä. Ihmiset vain puuttuvat joka puolelta. Näin asennustöitä tekevänä, tuntuu todella hassulta että 80% ihmisistä katoaa yhtäkkiä katukuvasta koska he voivat tehdä töitä kotoa käsin. Jostain syystä tunnen itseni ”rikkuriksi” koska itse joudun olla kielloista huolimatta ihmisten ilmoilla. Seinäjoki on pieni ja hiljainen kaupunki ihan normaaliarjessakin. Nyt se on aavekaupunki.

Buffet ja korona ei kuulosta houkuttelevalta. Kuva otettu aikana ennen koronaa.

Yksi haasteista on ollut työaikana syöminen. Buffetit eivät luonnollisesti ole tässä hetkessä kuuminta hottia enkä viitsi ostaa kaupan einesruokia. Tästä syystä olen kokenut grillillä käynnin parhaaksi vaihtoehdoksi. Ruoka on epäterveellistä ja ravintoköyhää, mutta menköön toistaiseksi. Toisaalta, käydessäni Lapuan ABC:llä syömässä, olin ainoa asiakas ja pöytä oli ikään kuin katettu ainoastaan minua varten. Silti arveluttaa. Mitä jos minulla onkin oireeton tartunta ja painan ympäri maakuntaa tartuttamassa muita?

Olenko vastuuton ja onko se sitten vain omaa tyhmyyttä jos saan tartunnan? Eipä työnantaja anna kotiinkaan jäädä. Noh, ainakin olen huolehtinut parhaani mukaan käsihygieniasta sikäli sillä on jotain pelastettavissa.

Yksi asia muuten, mikä kynsii minua valtavasti on ihmisten välinpitämättömyys tätä poikkeustilaa kohtaan. Toivon että jokainen ymmärtäisi, että tilanne on syytä ottaa tosissaan. Ei näitä pakotteita ihan heppoisin perustein oteta käyttöön….

Korona ja perhearki

Koulut ja päiväkodit tosiaan suljettiin. Meillä vanhin poika on koulussa ja seuraava eskarissa. Tämä tietysti asettaa omat haasteensa arkeen, mutta toistaiseksi on mennyt vallan mukavasti.

Arkirytmi ollaan pyritty pitämään ihan samanlaisena kuin se on normaalistikin. Nukkumaan mennään ajoissa ja herätään kukon pieremään. Aamupalan jälkeen katsotaan mitä koululaiselle on tullut kotitehtäväksi ja eskarilaisen kanssa tehdään tehtävät niinkuin eskarissakin. Vanhemmat pojat ovat ottaneet uuden tilanteen hyvin vastaan eikä sen kanssa ole ollut mitään ongelmaa. Kaksi pienintä, 2- ja 4-vuotiaat ei sinänsä ymmärrä maailmanmenosta mitään joten heidän näkökulmastaan mikään ole muuttunut. Paitsi se että mummalle ja paapalle soitellaan vaan videopuheluita eikä mennä kylään. 🙂

Oli aikaa tehdä pojan kanssa myös suunnitelma tulevasta parkour radasta 😀

Korona ja treenit

Koska virallisesti on suositeltu (ja olen pienesti bakteerikammoinen), jätin suosiolla yleisellä salilla käynnit pois. Kehonpainoharjoittelu on siitä(kin) hienoa että sitä voi tehdä periaatteessa koska vaan ja missä vaan. Väitän, että jos käytät somea, et ole pystynyt sivuuttamaan siellä tulvivia mainoksia kehonpainolla tehtävistä kotitreeneistä. Niitä tulee nyt ihan joka tuutista ja jokaiselta alan yrittäjältä ympäri maailman. Eikä toki ihme.

Itselleni ei siis ole ollut mikään ongelma jättää yleisellä salilla käymistä toistaiseksi. Vuosimaksunkin on kuitattu, joten se ei ole yrittäjältäkään pois. Tässä tilanteessa kaikkien pitää tukea yrittäjiä eikä ainakaan pyydellä hyvityksiä vaikkei saleille pääsekään.

Oma pikku kömmelini on ollut siis kultaakin arvokkaampi eikä treenailu ole jäänyt siitä kiinni. Myös säät ovat suosineet, joten hiljakseen pystyy treenailemaan ulkosalla.

Onneksi on oma iso piha ja viime kesänä askarreltu jumppapaikka.

Summa summaarum

Katselin kuukausi takaperin dokumentin sotaveteraaneista. Dokumentissa mukana oli oma faarini. Nuorena miehenä hänet ystävineen komennettiin eturintamaan tietämättä mikä heitä siellä odottaa. Faari selvisi sodasta. Selvisi toisestakin sodasta. Korona ja varsinkin sen aiheuttama pakollinen kotona pysyminen tuntuu aika pieneltä kun asettelee asiat mittasuhteisiin.

Tämä on oivaa aikaa viettää laatuaikaa perheen kanssa, ja toisaalta pysähtyä ja hengittää hetken. Elämme erikoisia aikoja mutta toivotaan että pandemian selkä taittuu mahdollisimman nopeasti. Pysytellään nyt kotona vaan niin paljon kuin mahdollista!

Onko korona vaikuttanut sinun arkirutiineihisi?

One comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.