Vai olenko?

*Kaupallinen yhteistyö: Evogenom

Minua on aina kiinnostanut se, minkälaiset geenit omaan – lähinnä urheilullisesta aspektista katsoen.

Kevättalvella minulle tuli mahdollisuus selvittää perimääni kun lyötiin kättä päälle Suomalaisen, geenitestejä kuluttajille tekevän Evogenom yrityksen kanssa. Minä saan tehdä urheilijan ”Sport”-geenitestin ja sitä vastaan kirjoitan kokemuksistani pariin otteeseen. Ensimmäisen artikkelin kirjoittelin maaliskuulla, kun näytteenottopaketti saapui. Siinä pohdiskelin, että miksi niitä geenejä mahdollisesti kannattaa penkoa? Toisen artikkelin lupasin kirjoitella kun tulokset ovat saapuneet. No nyt ne ovat saapuneet ja olen ehtinyt ne läpi tutkiskelemaan.

Seuraavasta voit lukea, että minkäslaisista palikoista se Marja-Liisan poika on kasattu. Tulosten joukossa on paljon asioita joita osasi odottaa, mutta toisaalta siellä on myös sellaista mitä en odottanut. Käydään läpi mielenkiintoisimmat tulokset joita tämä testipaketti antaa. Juttu on pitkähkö, mutta haluan käydä läpi oleelliset asiat. Jutun lopussa on myös erittäin tuntuva alennuskoodi jos sinua kiinnostaa teettää sama testi.

Sinunkin on lukijana hyvä muistaa ettei raportti ole mikään lääketieteellinen diagnoosi ja tulokset perustuvat ainoastaan tieteellisiin tutkimuksiin jotka tukevat näitä väitteitä. Kuten Evogenomin sivuillakin sanotaan:

”Analyysimme ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan kartoitus geneettisistä vahvuuksistasi sekä ominaisuuksistasi. Tieteellisen tutkimustiedon luotettavuudesta vastaavat ainoastaan tutkimuksia tehneet tutkijat sekä tutkimustietoa julkaisseet instituutiot ja laitokset.”

Data toimitettiin sähköisesti mutta minä vanhan koulun kettuna tulostelin kaikki 87 sivua.

Valmennus- ja harjoitteluominaisuudet

Eli pistetään pruju syyniin ja tartutaan toimeen.

Sisällysluettelo lupaa heti mielenkiintoisia juttuja alkuun otsikolla ”Valmennus- ja harjoitteluominaisuuksia”. Nämä ovat ehkä juuri ne itselleni kiintoisimmat asiat, joten käyn ne tarkemmin läpi.

Alfa-aktiini-3 -geenisi (ACTN3) genotyyppi

Tästä genotyypistä Evogenom kertoo näin:

”Alfa-aktiniini-3 -proteiinia tuotetaan nopeissa lihassoluissa, ja tutkimusten mukaan se on keskeisessä roolissa nopeiden lihassolujen toiminnan kannalta. R-alleelin on havaittu olevan huomattavan yleinen juuri nopeusvoimaa vaativien lajien harrastajilla. Näiden lajien olympiatason urheilijoista vain pieni osa on genotyypiltään XX, ja
useimmat ovat joko RX tai RR. On esitetty, että X-alleeli lisäisi lihasten hapenkäyttötehoa ja kestävyysominaisuuksia, mutta altistaisi lihasvaurioille. Tutkimustulokset aiheesta ovat kuitenkin ristiriitaisia.”

Minulle testi kertoi seuraavaa: ”Genotyyppisi on RR. Molemmat alleelisi ovat räjähtävää voimaa tuottavia ja
suorituskykysi on tältä osin painottunut nopeusvoimaan.

Tämä on ihan mielekäs tieto. Räjähtävyyttä en ole ikinä varsinaisesti treenannut mutta erityisesti nuorena olin hyvinkin räjähtävää sorttia, enkä puhu nyt lyhyestä pinnasta. Tämän tiedon valossa minun perinnölliset ominaisuuteni siis suosisivat nopeusvoimaa ja olen treeniä vaille olympiatason urheilja 😀

Angiotensiinientsyymisi (ACE) genotyyppi

Tästä genotyypistä Evogenom kertoo näin:

”Angiotensiinientsyymi on verenpainetta ja verisuonten supistumista säätelevä entsyymi. Monissa
tutkimuksissa on havaittu sen eri versioiden vaikutus suorituskykyyn. Entsyymiä koodaavassa geenissä
voi olla insertio (I), joka aiheuttaa ylimääräisen toistojakson, tai deleetio (D), jolloin kyseinen toistojakso puuttuu.
I-alleeli vähentää entsyymin määrää veressä. Tällöin I-alleelin kantajilla on hitaampi vaste urheilun tuottamaan verenpaineen nousuun, sydämen sykkeeseen ja heillä on suurempi maksimihapenottokapasiteetti. I-alleeli lisää siten kestävyyttä.

D-alleelin kantajilla on puolestaan suurempi määrä entsyymiä veressä. D-alleelin kantajilla verenpaine
ja sydämen syke nousevat nopeammin ja hapenottokyvyn maksimi saavutetaan urheillessa aiemmin.
D-alleelin kantajilla myös sydämen vasen kammio kasvaa nopeammin liikuntaharjoittelun johdosta.
I-alleelia tavataan keskimääräistä todennäköisemmin kestävyysurheilijoilla ja D-alleelia puolestaan
räjähtävää tehoa vaativien lajien harrastajilla.

Minulle testi kertoi seuraavaa: ”Angiotensiinientsyymisi genotyyppi on ID. Suorituskykysi on täten yhdistelmä
kestävyys- ja voimaurheilua
.”

Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska en ole kummoisen hyvä kummassakaan 😀 Samaten geenit kertoivat että ”Lihaskudoksesi perinnöllinen rakenne on painottunut hitaan lihaskudoksen suuntaan.” (6/10) Suluissa oleva numero kertoo oman tulokseni numeerisesti.

Voimaurheilu

Voimaurheilun osalta oli pari mielenkiintoista tietoa. Asiaa pohjustetaan näin: ”Voimaurheilun perinnölliseen kapasiteettiin vaikuttaa moni geneettinen tekijä. Alle on laskettu genotyyppisi yhteistulos perimäsi muuttujien suhteen

  • Nopeusvoiman perinnöllinen kapasiteettisi on huomattavasti keskivertoa parempi. (8/10)
  • Suorituksesi teho kasvaa voimalajeja treenattaessa keskivertoa nopeammin. (7/10)

Kai tässä täytyy alkaa panostamaan nopeusvoimaan kun geenit niin sanovat 😀

Kestävyysurheilu

Kestävyysurheilun perinnölliseen kapasiteettiin vaikuttaa moni geneettinen tekijä. Kestävyysgenotyyppisi yhteistulos perimäsi muuttujien suhteen jakautuu seuraavasti

  • Genotyyppisi on kestävyysurheilun suhteen hyvää keskitasoa. (5/10)
  • Perinnöllinen hapenkäyttötehosi kestävyysliikunnan aikana on hyvää keskitasoa. (5/10)
  • Nämä perinnölliset ominaisuutesi kasvattavat kestävyyskuntoasi keskiverrollanopeudella. (5/10)

Tämä ei yllättänyt millään tasolla. Vaikka geenit eivät määrittelekään juoksukuntoani, tiedän että kestävyysurheilun kantilta olen korkeintaan keskivertotasolla.

Hapenotto

Harjoitteleminen vähähappisissa olosuhteissa vaikuttaa kestävyyskuntoa edistävästi, ja jotkut ihmiset saavat vasteen vähähappiselle harjoittelulle huomattavasti nopeammin kuin toiset. Noin puolet maksimaalisen hapenottokyvyn vaihtelusta eri urheilijoilla selittyy perinnöllisillä ominaisuuksilla.

  • Näiden perintötekijöidesi suhteen elimistösi reagoi hieman keskivertoa hitaammin vähähappiseen harjoitteluun. (4/10)
  • Maksimaalisen hapenottokykysi keskimääräinen kasvu harjoiteltaessa on noin 210-220 ml/min. (2/10)

Hapenottokyky ei perinnöllisien tekijöiden mukaan ole vahvuuteni. Allekirjoitan tämän.

Tämä oli mielenkiintoinen tieto.

Harjoittelu ja lihasten kestokyky sekä väsyminen

Harjoitellessa lihakset vaurioituvat ja joillain yksilöillä palautuminen kestää säännönmukaisesti kauemmin kuin toisilla. Muun ohella myös perinnöllisillä tekijöillä on tähän vaikutuksensa.

  • Perintötekijäsi harjoittelunsiedon suhteen ovat hyvää keskitasoa (5/10

Ääriolosuhteissa, kuten maratonia juostaessa tai triathlon-kilpailuissa, elimistö on erityisen kovilla. Joskus normaaleissa olosuhteissa hyvin pärjännyt urheilija saattaa kokea ääriolosuhteissa suhteettoman suurta rasitusta ja mm. odottamatonta rabdomyolyysiä.

  • Perintötekijäsi vaikeuttavat hiukan pärjäämistäsi ääriolosuhteissa. (4/10)

Minusta ei siis perintötekijöiden mukaan ole ääriolosuhdeurheilijaksi, mutta se ei haittaa koska ei niin tuo kestävyysurheilu kiinnosta muutenkaan. Enkä silti väitä että huono juoksukuntoni on perintötekijöiden syytä 😀

Harjoittelun jälkeinen palautuminen

Palautuminen on ollut minulle aina hieman haastavaa. Subjektiivinen tuntemus on aina ollut, että palautuminen treenistä kestää minulla melko kauan. Erityisesti kovan treenin jälkeen palautuminen saattaa olla hyvinkin hidasta. Perinnölliset tekijät näyttävät tukevan omaa tuntemustani:

Perintötekijöiden suhteen harjoittelun jälkeinen palautumisnopeutesi on keskivertoa hitaampaa.” (4/10)

Tämä seuraava mittari ei totta puhuen sano minulle mitään, jos osaat avata sitä minulle niin kuulen mielelläni: ”Elimistösi tulehdusvaste harjoitteluun on näiden perintötekijöiden suhteen huomattavasti keskivertoa korkeampi.” (8/10)

DOMSien ”kovuus” voi ilmeisesti vaihdella jonkinverran myös perintötekijöiden mukaan. Tämä oli mielenkiintoinen tieto, mutta hankala ihan purematta niellä 🙂 ”Harjoittelun jälkeen näiden perintötekijöiden näkökulmasta lihaksesi ovat keskivertoa enemmän kipeät.” (8/10) ja ”Perintötekijöiden suhteen harjoittelun jälkeen kreatiinikinaasitasosi nousee keskivertoa korkeammaksi.” (6/10)

Painonhallinta ja ravinto

Painonhallinta ei minulle ole ikinä ole ollut kovin haastavaa ylipainon vinkkelistä katsottuna. Ylimääräistä rasvaa minulle ei herkästi kerry. Samaten lihasmassan kasvatus on minulle melko haastavaa, vaikken toki koskaan ole varsinaisesti tosissani sitä treenissäni hakenutkaan. Geenit kertovat hieman erisuuntaista tietoa tästä aiheesta.

  • Geeniesi puolesta perusaineenvaihduntasi on keskimääräistä hitaampi. Elimistösi siis tuottaa lämpöä vähemmän ja varastoi energiaa tehokkaammin.
  • Geeniesi puolesta varastoit energiaa tehokkaammin. Kehosi pitää saavutetut edut sitkeästi hallussaan. Painonpudotuksesi voi olla hitaampaa ja saatat joutua näkemään enemmän vaivaa siihen.

Geenit siis kertovat että varastoin rasvaa herkästi. Minun on vaikea ymmärtää miksi joku varastoi rasvaa herkemmin kuin toinen. Eikö oleellista ole kuitenkin vain ja ainoastaan syötyjen kaloreiden ja kulutuksen suhde? Varmasti minäkin lihoisin jos söisin jatkuvasti ja reippaasti yli kulutuksen.

Raportti on täynnä mielenkiintoisia tietoja. Toiset enemmän ja toiset vähemmän oleellisia.

Erikoinen tieto on myös se että geneettisillä tekijöillä saattaa olla vaikutusta siihen, miten painonpudotus eri makrojakaumalla säilyttää lihasmassaa. Minun tapauksessani geenit kertovat seuraavaa: ”Näiden geeniesi puolesta suhteellisen vähärasvainen ruokavalio edesauttaa lihasmassasi säilymistä painonpudotuksen yhteydessä. Sinulle edullisin tapa ehkäistä lihasmassan suhteellista vähenemistä on ruokavalio, jossa 20 % tai vähemmän päivittäisestä energiansaannista koostuu rasvasta.

Tämä on sinänsä kurja tieto, jos pitää paikkansa, koska syön paljon rasvaa 😀

Tässä myös mielenkiintoista tietoa siitä mitä kannattaisi syödä (tai jättää syömättä):

Perimäsi puolesta hitaita hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet ovat hyödyllisiä painonhallintasi kannalta. Sinulle painonhallinta on helpompaa, jos saat ravinnostasi vähintään 140 grammaa hitaita hiilihydraatteja päivittäin. Geeniesi puolesta kuulut ryhmään, jonka painonhallinnan kannalta verrattain runsaasti proteiinia sisältävä ruokavalio on suositeltavin. Geeniesi puolesta painonhallintasi on helpompaa, jos päivittäisen ravintosi kokonaisenergiasta vähintään 25 % tulee proteiineista.”

Roheiinia siis koneeseen.

Seuraava kertoo että ei perimädatalla voi todellakaan alkaa vielä lokeroimaan ihmisiä ja kertomaan mustavalkoisia totuuksia: ”Kuulut näiden perintötekijöidesi puolesta ryhmään, jonka edustajat ovat tyypillisesti keskivertoa kookkaampia. Tämän ominaisuuden edustajille liikunta on huomattavasti keskivertoa tärkeämpi tekijä onnistuneessa painonhallinnassa.” Terveisin, Timo Silakka

Toisaalta, geenitieto lokeroi minut makeanhimoisten kerhoon ja siinä lokerointi on onnistunut erinomaisen hyvin.

Muita mielenkiintoisia tietoja

Raportissa on tietoja vaikka ja kuinka paljon, mutta otan tähän muutaman mielestäni hauskan ja/tai oleellisen tiedon.

  • Kipukynnys on myös jollain tapaa geneettisesti koodattu. Tämän kohdalla en silti ihan pysty allekirjoittamaan geeniperimääni 🙂 Koen että kipukynnykseni on kokolailla normaalilla tasolla joten en odottanut seuraavanlaista tulosta: ”Kipukynnyksesi on näiden perintötekijöiden suhteen runsaasti keskivertoa alempi.” (0/3). Tai sitten olen vaan niin helvetin kova jätkä että kestän keskimääräistä kovempaa kipua 😉
  • Geneettisten ominaisuuksien perusteella olen enemmän aamuvirkku (samaa mieltä) ja unentarpeeni on normaali 7-9h. Myös unisyklini on normaali (joillain voi olla geneettinen muutos joka lyhentää unisykliä).
  • Kofeiiniaineenvaihduntani on kerkimääräistä tehokkaampaa joten kofeiini poistuu elimistöstäni nopeammin eikä vaikutukset täten kestä niin kauaa. Tähän olisi mielekästä saada jokin laadukas tutkimus taustalle. Voiko tosiaan olla niin että geneettiset ominaisuudet määrittelevät sen, miten nopeasti kofeiini metaboloituu elimistössä? Geenit myös kertovat että olen taipuvainen kuluttamaan hieman keskivertoa enemmän kofeiinipitoisia tuotteita. Tämä pitää paikkansa 😀 Kofeiini ei myöskään tämän tiedon valossa lisää ahdistuneisuuden tunnettani keskivertoa enempää. Yleensä se lisää jos en sitä saa joka aamu 🙂
  • Alkoholin nauttimiselle minulla ei ole geneettistä mieltymystä. Juon sitä siis ihan muista syistä. En myöskään omista niinsanottua ”rähinäviinageeniä”.
  • Nyt kun olen alkanut panostaa Vegaaniruokiin enemmän, oli lohdullinen tieto että geneettisesti ”Koet kasvikset maukkaina” (3/3) 😀
  • Asia mitä suuresti ihmettelen on se että geenien mukaan minulla on laktoosia pilkkova genotyyppi tallella. Minulla on kuitenkin testattu ja todettu laktoosi intoleranssi. Miten tämä on mahdollista? Kerron sen tähän kun selvitän asian.
  • Tämä geenisi herkistää nenäsi huomaamaan androstenonin (hiki) tuoksun keskivertoa tarkemmin ja se saattaa tuoksua nenässäsi esimerkiksi vanhalle virtsalle tai hielle. Tämä on 100% totta.

Kaiken tämän lisäksi haluan vielä kertoa että geneettisesti korvavaikkuni on kosteaa ❤

Summa summarum

Tämä oli über mielenkiintoinen katsaus omaan perintöön. Opin itsestäni uutta ja sen pohjalta osaan hieman viedä harjoitteluanikin uuteen suuntaan. Ymmärrän toki, ettei tuloksia voi lukea kuin raamattua – ne ovat kuitenkin vain ohjenuoria joiden avulla voi mahdollisesti optimoida omaa tekemistään. Itselläni tämä tarkoittaa ehdottomasti nopeusvoimareenin lisäämistä harjoitusohjelmaan.

Tuloksia on raportilla vaikka millä mitalla enemmän enkä tähän voinut luonnollisesti ottaa kuin muutamat oleellisimmat. Raportissa on siis yhteensä 87 sivua joista 52 on ninsanotusti asiaa. Loput 35 sivua on taulukkoja geeneistä jotka voivat vaikuttaa lääkeaineiden toimintaan ja pitoisuuksiin – ei siis tavan tallaajalle oleellista tietoa. Nuo 52 sivua pitävät kuitenkin sisällää aika ison informaatiomäärän minusta ja antoi paljon miettimisen aihetta.

Jos sinä haluaisit teettää tämän testin, saat sen nyt ihan superhyper halpaan hintaan 190€ (normaali hinta 590€). Voit tilata testin etuhintaan Evogenomin kaupasta käyttämällä kassalla alennuskoodia VESASPORT. Alennus on voimassa 13.6.2021 saakka.

Mitä ajatuksia kirjoitus herätti?

Raportti luettu. Kyllä tätä voi suositella ihan hyvillä mielin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.